Lapsiperheiden kotipalvelu
Vammaisen lapsen perhe voi saada kotipalvelua ja muita perhepalveluita ilman lastensuojelun asiakkuutta.
Uudistettu sosiaalihuoltolaki tuli voimaan vuosien 2015 ja 2016 aikana. Lain uudistamisen tarkoituksena oli siirtää painopistettä korjaavista toimenpiteistä ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä parantaa yhdenvertaisuutta sekä edistää asiakkaiden osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja omatoimisuutta.
Uudistus nosti sosiaalihuoltolain taas keskeiseksi sosiaalihuollon palveluita koskevaksi sisältölaiksi. Jos henkilöllä kuitenkin on muun lain kuten vammaispalvelu- tai kehitysvammalain nojalla oikeus sosiaalihuollon saamiseen, sovelletaan sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakaslain edellyttämällä tavalla asiakkaan etua parhaiten toteuttavia säännöksiä, joten käytännössä vammaiset henkilöt saavat edelleen valtaosan palveluistaan erityislainsäädännön, eli kehitysvammalain tai vammaispalvelulain perusteella.
Lapsiperheet erityisen huomion kohteina
Sosiaalihuoltolaissa huomioidaan erityisesti lapsiperheet, 18-24-vuotiaat nuoret sekä erityistä tukea tarvitsevat ihmiset. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteuttamiseen on lain mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota, ja lasta koskevissa asioissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Asiakkailla on oikeus palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Tarvittaessa on aina saatava arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä, jonka erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden osalta on oltava sosiaalityöntekijä.
Uudistetun sosiaalihuoltolain perusteella lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä palveluita kuten kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa tulee olla hyvinvointialueilla tarjolla ilman lastensuojelun asiakkuutta; ks. myös tästä lakimies vastaa -tekstistä. Myös lastensuojelun kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennettiin.
Lapsiperheellä on sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaan subjektiiviseksi oikeudeksi katsottavissa oleva oikeus saada säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi välttämätöntä kotipalvelua kuten lasten- ja kodinhoitoapua. Kotipalvelua on järjestettävä, kun lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen kuten perheenjäsenen kuoleman tai vanhempien eron vuoksi.
Kotipalvelua voi lain esitöiden (HE 164/2014 vp) mukaan olla tarpeen järjestää myös, jos vanhempi on liian ylirasittunut suoriutuakseen jokapäiväisestä huolenpitotehtävästä. Kotipalvelua annetaan näiden syiden perusteella henkilöille, jotka tarvitsevat apua pykälässä määritellyistä toiminnoista suoriutumiseen, kuten asumiseen, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä asiointiin. Kotipalveluun liittyvinä tukipalveluina voidaan järjestää esimerkiksi ateria- ja siivouspalveluita.
Kotipalvelun hakeminen
Lapsiperheiden kotipalvelua haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimelta. Kotipalvelusta voidaan yleensä periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön mukainen kohtuullinen maksu, jota on kuitenkin tarvittaessa asiakasmaksulain 11 §:n nojalla alennettava tai poistettava se kokonaan. Jos kotipalvelun tarve perheessä johtuu kuitenkin ennen muuta perheenjäsenen kehitysvammalain mukaisesta vammasta, palvelua voi hakea järjestettäväksi erityishuollon palveluna, joka on asiakasmaksulain 4 §:n 2 kohdan perusteella asiakkaalle maksutonta, kun se kestää alle vuorokauden kerrallaan. Viranomaisen tulee sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakaslain mukaisten asiakkaan etua koskevien säännösten sekä Suomessa noudatettavan perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan johdosta valita sovellettavissa olevista säännösvaihtoehdoista parhaiten asiakkaan etua toteuttava ratkaisu.
Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta löytyy runsaasti tietoa ja materiaalia sosiaalihuoltolaista, esimerkiksi lain soveltamisopas.
Lainsäädäntö
Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301